Elämänsä muuttaneen vangin Huuto vapauteen: vankien taide murtautuu kalterien takaa galleriaan
Olivatko isot, tyhjät vanerilevyt sittenkin vangeille liian isoja? Tätä pohti jämsäläinen kuvataiteilija Marja Hautamäki nähdessään vankien jäykistyvän maalaustehtävän edessä. Hautamäki oli saanut yöllä unessa idean tehdä näyttelykiertue Suomen vankiloissa. Idea kuitenkin heitti häränpyllyä.
Marja Hautamäki esitteli ideansa taidenäyttelyn järjestämisestä muutamalle vankilalle. Soittokierroksen seurauksena idea muuttui täysin: vankiloihin tarvittiinkin taidetyöpajan vetäjää.
– Aluksi ajattelin, että kierrän vankiloita oman taidenäyttelyn kanssa. Sitten se menikin niin, että minä kuljetan omia ja vankien töitä kiertueella, kertaa Hautamäki kulunutta kevättä ja kesää.
Niinpä Marja Hautamäki piti vangeille taidetyöpajaa Hämeenlinnan ja Riihimäen vankiloissa toukokuun ajan. Riihimäellä ohjauksessa oli viisi vankia ja Hämeenlinnassa lopulta vain yksi.
Mukaan lähteneiden vankien piti maalata oma teos vanerilevylle eri materiaaleja hyväksi käyttäen. Taustalla oli ajatus antaa vangeille tilaisuus ilmentää taiteen kautta tunteitaan ja viestiä näin muurien ulkopuolelle.
Kaltereiden taakse päätyminen on toinen juttu
Sitä Hautamäki ei arvannut, että iso tyhjä vanerilevy voisi olla joistakin vangeista jopa pelottava: mitä luoda sille, mitä kertoa?
– Se oli selvästi itsensä ylittämistä, eikä se ollut helppoa. He olivat tehneet aiemmin pääsääntöisesti pienille pohjille.
Jälkeä kuitenkin syntyi ja niin Marja Hautamäki kiersi kesällä Suomea erilaisissa tapahtumissa sekä vankien tekemien että omien taulujensa kanssa. Projekti sai otsikoksi nimen Ihmisyyden palasia.
Taiteilija halusi näin luoda siltoja katsojien ja vankien väille. Vangit tulivat puolestaan nähdyksi ja kuulluiksi.
– Vangit ovat samanlaisia ihmisiä kuin me kaikki muutkin. Se on oma tarinansa, mitä on tapahtunut, kun on kaltereiden taakse päätynyt.
Taidepajoissa Hautamäki kävi vankien kanssa pitkiä, syvällisiäkin keskusteluja.
– Juteltiin ihan mistä vaan, vaikka avaruudesta. Sain nauraa myös paljon. On pakko sanoa, että minä viihdyin, Hautamäki naurahtaa anteeksi pyytäen.
Marja Hautamäki ei mennyt vankiloihin seikkailemaan, sillä rivien välistä hän kertoo kokeneensa itsekin elämässään rajuja käänteitä ja nähneensä vankilaelämää läheltä. Se heijastuu myös hänen omien taulujensa jopa raadollisista ihmishahmoista.
Katsoja antoi Tulimies-taululle nimen
Riihimäen matkakeskuksessa Galleria Tärinässä olevassa näyttelyssä erottuvat heti ne muutamat teokset, jotka ovat myös yleisöltä saaneet eniten palautetta.
Yksi niistä on Hämeenlinnan vankilassa syntynyt teos Huuto vapauteen, jossa kaltereiden takana ihmishahmo huutaa kasvot vääristyneinä. Vanki sai aikaan vahvan teoksen. Hän vapautui vankilasta kesällä ja muutti elämänsä suunnan.
– Hän oli tehnyt tällä tekniikalla töitä ennenkin, mutta tämä on ensimmäinen öljyvärityö. Hän oli kärsivällinen ja hänellä oli mahdoton halu imeä oppia itseensä.
Riihimäen vankilassa puolestaan luotiin naivistinen, jopa alkukantainen taulu. Sen tehnyt musikaalinen vanki kutsui itseään Kaunosieluksi.
– Hän on hyvin runollinen, ajattelija. Hän koki ensin, ettei saa edes viivaa aikaiseksi. Sitten hän kuitenkin osasi tehdä näin vahvoilla väreillä tehdyn työn.
Hämeenlinnan Monikossa pidetyssä näyttelyssä eräs katsoja antoi teokselle nimen Tulimies.
Jättikuppi syntyi vauhdilla
Riihimäellä syntyi myös taulu nimeltä Punainen kahvikuppi. Vanki oli jo kokenut tekijä, eikä aikaillut maalaamisen kanssa.
– Hän oli nopea tekijä. Tässä ei aikailtu, kun palettiveitsellä tehtiin. Hän pruuttasi punaisen värin suoraan tuohon kahvikuppiin ja siitä lähdettiin liikkeelle.
Taidetta tehneille vangeille oli tärkeää tietää, että teokset todellakin pääsivät pienimuotoisiin näyttelyihin ihmisten katsottaviksi.
Marja Hautamäki palaa vielä vankiloihin kertomaan taidekiertueestaan. Hän myös lahjoittaa jokaiselle vangille oman valokuvakirjan, johon on taltioitu kesän tapahtumat.
Projektille tulee myös jatkoa.
– Marraskuussa alkaa Ihmisyyden eheytyminen -projekti. Aloitan Riihimäen vankilasta ja joulukuussa menen Huittisten vankilaan. He toivoivat siellä, että pääsisivät mukaan.
– Tämä on nyt minun elämääni. Ehdottomasti useamman vuoden projekti, Marja Hautamäki vannoo.
Ihmisyyden palasia -näyttely on esillä Riihimäen matkakeskuksessa Galleria Tärinässä lokakuun 31. päivään asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti